Esimerkiksi sydämen ollessa kyseessä kutsumme hidasta sydämen värinää sykkeeksi, mutta nopea värinä onkin jo vakavampi oire, kammiovärinä. Tämän mittaamiseen on olemassa ihan omia laitteita, jotka pystyvät tunnistamaan, mikä on normaalia ja millaiseen värinään olisi löydettävä hallintakeinot tilanteen normalisoimiseksi.
Värähtely on jonkin aineen, kappaleen tai pinnan edestakaista liikettä, joka syntyy jonkin voiman, kuten pyörivän koneen, synnyttämänä.
Tavallisimmin värähtely on varsin säännöllisen muotoista ja sen jatkuessa pitkään voidaan seurata, kuinka se muuttuu. Tällainen toiminta on hyvin tavallista esimerkiksi kunnossapitotyössä: tietyn taajuisen värähtelyn kasvaessa voidaan mittarin näyttämän perusteella päätellä, mikä on menossa rikki. Kyseinen oirehtiva koneen osa voidaan näin tunnistaa ja vaihtaa ennen sen lopullista hajoamista. Värinämittari ei tähän tarkoitukseen tietenkään sovi, vaan on käytettävä juuri tähän tarkoitukseen soveltuvaa värähtelymittaria.
Tärinäksi kutsutaan ilmiötä, joka syntyy värähtelystä, mutta joka on ulkoisen voiman ylläpitämää kehoon välittyvää värinää.
Tällaista värinää kehomme ei ole kovin hyvin varautunut kestämään, joten voimakkaasta tärinästä voi aiheutua pysyviäkin vammoja niveliin ja verisuonistoon sekä hermostoonkin.
Voi siis sanoa, että kun värähtely kohtaa ihmisen, siinä rajapinnassa värinästä tulee tärinää. Selvää on siis se, että myös tähän tarkoitukseen tarvitaan erityinen tärinämittari. Tärinämittari on siis viritelty värähtelymittari, joka ottaa taajuuspainotuksia hyödyntäen huomioon erilaiset vaikutusmekanismit kehoon eri tärinäsuunnissa.
Yhteenvetona: Jos tarvitset värinämittaria, soita 112, mutta jos tarvitset värähtelymittaria tai tärinämittaria ota yhteyttä Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Sieltä löytyy apu monenlaisiin mittaustarpeisiin.
Blogin kirjoittaja Tapani Ollila on MIP Electronics Oy:n Senior Advisor, mittaamisen kokenut asiantuntija ja alan ykkösnimi.
