Melua on tarkasteltu lähes kaikilla työpaikoilla, mutta tiedot tärinäaltistumisista ovat vielä kovin hataralla pohjalla. Tärinäasetuksessa (48/2005) annetaan sekä käsi- että kehotärinälle toiminta-arvo ja raja-arvo. Silti vain käsiin kohdistuva tärinä, lyhyemmin käsitärinä, on ainoa tärinämuoto, josta voi Suomessa syntyä korvattava ammattitauti. Altistuminen syntyy esimerkiksi hiomakoneita, paineilmatalttoja, moottorisahoja, naulaimia, ruuvinvääntimiä tai muita vastaavia käsityökoneita käytettäessä. Näilläkin laitteilla tärinän esiintyvyyttä on oleellista tarkastella eri käyttötilanteissa. Koneen kunto, käyttöteho ja työtapa vaikuttavat suuresti altistumiseen, joten ainoastaan koneen käyttöohjeessa ilmoitettu tyypillinen tärinäarvo ei anna riittävää tietoa todellisesta altistumisesta, josta voi syntyä työtehoa ja -kykyä haittaava vamma.
Toinen tärinän altistusmuoto on koko kehoon kohdistuva tärinä, eli lyhyemmin kehotärinä. Työpaikoilla on syytä tiedostaa, että esimerkiksi pitkä istuminen työkoneen tärisevällä istuimella on selälle todella rasittavaa. Kehotärinäaltistumisesta ei varsinaista ammattitautia voi Suomessa toistaiseksi vahvistaa, vaikka siitä voi syntyä hyvinkin kallis ja pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttava tuki- ja liikuntaelinvaiva. Tässäpä olisi lainsäätäjälle vielä työnsarkaa.
Kenellä tieto altistumisesta on?
Tärinäasetuksen (48/2005) mukaan työnantajan, eli työtä tekemään määräävän tahon, on selvitettävä, voivatko työntekijät altistua tärinälle. Monesti tässä vaiheessa katseet suuntautuvat kuitenkin työterveyshuoltoon, sillä heillä on lakisääteinen rooli työolojen terveellisyyden arvioinnissa. Tällainen arviointi on hyvin vaikeaa, jos mitattua tietoa altistumista ei ole saatavilla. Mittauksien järjestämiseen ja tarvittaviin asianmukaisiin jatkotoimiin apua voi saada työsuojeluhenkilöstöltä ja työterveyshuollosta, mutta näille tahoille vastuuta vamman aiheuttamisesta ei voi siirtää. Vastuu tärinäaltistumisen mittaamisesta ja sen myötä ammattitautien ehkäisystä on siis poikkeuksetta työnantajalla.
Työnantajan edun mukaista olisi keskittyä tarkastelemaan työntekijän työhyvinvointia kokonaisuutena ilman lakipykäliäkin. Työolosuhteiden jatkuva seuranta ja kehittäminen on tehokkain keino ennaltaehkäistä työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Mittauksiin perustuvia altistumistietoja voidaan tehokkaasti hyödyntää myös työpaikan riskien arvioinnissa. Esimerkiksi työvälineitä hankittaessa eri laitteiden aiheuttamaa tärinäaltistusta olisi hyvä vertailla. Hyvä on kuitenkin muistaa, että varsinaiseen altistumisen arviointiin koneista ilmoitettuja vertailuarvoja ei ole tarkoitettu. Näiden tietojen avulla voidaan kuitenkin päättää, otetaanko liiallista altistumista ennaltaehkäisevästi käyttöön vähemmän tärisevä väline.
Tilastot - ohjaavatko suuntaa vai johtavatko harhaan?
Viimeisimmän Työterveyslaitoksen ’Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020’ -katsauksen mukaan vahvistettujen ammattitautien tilanne näyttää aiempien vuosien lukemiin verraten aina vaan paremmalta. Onko siis kaikki hyvin?
Työterveyslaitoksen vuonna 2016 julkaisemassa raportissa “Miksi ammattitaudit vähenevät?” todetaan: “Ammattitautien vähenemisen taustalla olevalle epäsuorasti näkyvälle työolojen paranemiselle ei ole objektiivista näyttöä”. Näyttää siis siltä, että kovin suuria panostuksia työolojen kehittämiseksi ei ole tehty. Mistä sitten tämä tilastojen kaunistuminen oikein johtuu?
Oma mielenkiintoni ammattitaudin aiheuttajista kohdistuu lähinnä meluun ja tärinään. Lukumäärältään suurin tautiryhmä, meluvammat, on tilastojen perusteella jo pitkään ollut lasku-uralla. Myös tärinätautien trendi näyttää pintapuolisesti katsottuna kohtalaisen hyvältä. Tarkempi tarkastelu tilastoituihin tärinätaudin ammattitautiepäilyihin herättää kuitenkin kysymyksiä. Miksi tärinätautiepäilyjen määrä kasvaa, kun samalla vahvistettujen ammattitautien määrä laskee?
Tapaturmavakuutuskeskuksen raakadatan (TVK TIKKU-tilastosovellus Tutki itse työtapaturma- ja ammattitautitilastoja (tvk.fi)) perusteella sama epäsuhta on pysynyt samanlaisena ainakin vuoteen 2022 asti.
LÄHDE: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-143-7
Tilastojen tulkinnan kannalta oman haasteensa tuottaa se, että tärinän aiheuttamat ammattitautiepäilyt tulevat usein ilmi vasta työuran loppuvaiheessa ja tärinätaudin oireiden kehityttyä jopa työkyvyttömyyttä aiheuttaviksi. Luotettavien altistumistietojen hankkiminen vuosien takaa on todella vaikeaa. Tärinäaltistumisesta aiheutuvasta ammattitautiepäilystä ei helpolla päädytä ammattitaudin vahvistamiseen, jos syy-yhteys jää epäselväksi.
Tärinään liittyvää altistumistietoa ei välttämättä ole käytettävissä lainkaan, kun mittauksia tehdään vasta valkosormisten ja koppuraisten käsien tai selkäkipujen ongelman ollessa jo läsnä. Oireisiin keskittymällä tärinän aiheuttamat vammat ja vaikutukset voidaankin ehkä tulkita muiksi taudeiksi, joihin tärinä on vain yksi vaivaa vahvistava tekijä. Tästä herää ainakin minulle epäilys, että tilastointiin voi syntyä pahoja virheitä eikä ennakoivaa riskitietoisuutta synny. Mikäli altistumisia arvioidaan vain oireiden perusteella, ollaan asian korjaamisen kanssa jo pahasti myöhässä.
Tarttis varmaan tehdä jottain...
Pelkkä tilastojen tarkastelu on aina liian kauas menneeseen katsomista, eivätkä ne kerro työntekijän tämän hetken työoloista yhtään mitään. Toki toimialakohtaista ja ammattiryhmäkohtaistakin tilastointia tehdään, josta jotain voi päätellä muiden tekemistä virheistä, eikä tätä tietoa voi käyttää työolojen parantamiseen.
Ensiarvoisen tärkeää ammattitautien ennaltaehkäisyn kannalta on työolojen jatkuva mittauksiin perustuva seuranta ja määrätietoinen kehittäminen. Näin vältyttäisiin liiallisilta altistumisilta, ja kun tähän päästään, voitaisiin ehkä alentaa työnantajien työtapaturmavakuutusmaksuja. Olisiko niin, että ammattitautitilastot jäisivät tuolloin tarpeettomiksi?
Pidän tärinäaltistumiseen liittyen syyskuun alussa maksuttoman webinaarin, jossa pureudutaan syvemmin altistumistiedon hankintaan. Webinaarin tarkempi ajankohta julkaistaan myöhemmin LinkedIn-sivullamme. Ota meidät seurantaan pysyäksesi kartalla uusimmista päivityksistä!
https://www.linkedin.com/company/mip-electronics/
