
Olen Tapani Ollila, Senior advisor MIP Electronics Oy:ssä. Vaikka olenkin ollut runsaat viisi vuotta eläkeläisenä, olen vieläkin innoissani työn tekemisestä, Olen jo 40 vuoden ajan saanut työkseni mitata ja arvioida melua sekä tärinää. Tätä vuosien aikana hankittua osaamistani olen jakanut MIPin asiakkaiden käyttöön erilaisissa koulutuksissa. Olen viiden vuoden aikana vetänyt runsaat 100 koulutustilaisuutta ja puhunut sekä keskustellut satoja tunteja äänen ja tärinän mittaamisesta sekä altistumisen arvioinnista. Mukana kuvioissa on ollut myös juttuja rakennusakustiikasta, ympäristömelusta, melupäästöistä sekä äänen ja tärinän mittausmenetelmistä. Näiden aiheiden parissa jatkan edelleenkin.
Työurani melun ja tärinän parissa alkoi vuonna 1985, kun diplomityöntekijänä tutustuin laivojen vedenalaisten äänien mittaamiseen. Samoihin aikoihin, kun MIP Electronics Oy syntyi, valmistuin minä diplomi-insinööriksi. Työni telakan suunnittelukonttorillamonipuolistui ja aloin syvemmin perehtyä laivojen ja laitteiden melu- ja tärinäongelmien todentamiseen ja ratkaisemiseen. 1990-luvun alussa syvän laman vaaniessa talouselämää Akustisen seuran jäsenkirjeen mukana tuli odottamaton tiedote, joka antoi mahdollisuuden muuttaa näkökulmaa koneista ihmisiin. Kyseinen tiedote oli työpaikkailmoitus koskien tutkimusinsinöörin tointa Työterveyslaitoksella, jossa oli tarvetta fysikaalisen työhygienian osaajasta. Siinä vaiheessa en vielä edes ymmärtänyt mitä työhygienia tarkoittaa, saati sitä, kuinka monipuolinen tehtävä työhygieenikon työsarka on.Telakkakokemukseni perusteella sentään ymmärsin jo vähän värähtelyjen ja äänien fysikaalisista ilmiöistä ja uudessa työssä aloitin vappuna 1991.Lähes 30 vuoden aikana ennen eläköitymistäni vuonna 2020 pääsin sadoille erilaisille työpaikoille tekemään mittauksia ja laatimaan mittaustuloksista lausuntoja sekä haittojen torjuntasuunnitelmia. Matkan varrella tutuksi tuli toki myös mittalaite-edustajat, joista MIP Electronics Oy oli yksi tärkeimpiä yhteistyökumppaneitani.
Vetämissäni koulutuksissa olen havainnut, että tietoisuus melun ja tärinän mittaamisesta ja altistumisen merkityksestä työntekijöiden terveydelle on kovin pintapuolista. Ymmärrän, että työpaikkojen työsuojeluhenkilöstö on ajoittain vaihtuvaa, joten samoja asioita pitää toistuvasti kertoa tutuillekin asiakkaille. Kuitenkin sama vaikuttaisi koskevan myös työterveyshuolto-organisaatioita. Heille altistuminen melulle tai tärinälle ovat toki tuttuja riskitekijöitä, mutta niiden mittaaminen ja altistumisen määrittäminen mittaustuloksista ei vielä olekaan kaikille niin selvää.
Koulutusten jälkeen kyselemme palautetta ja ilokseni arviot koulutuksistani ovat olleet hyviä. Arvosanan keskiarvo huitelee 5,8/6 paikkeilla, joten sen perusteella olen pystynyt välittämään viestiäni ymmärrettävästi ja koulutusten koetaan olevan hyödyllisiä.
Suurin peikkooppimisen tiellä on kokemukseni mukaan ollut äänien mittaamisessa matemaattinen suhdeluku, desibeli, joka logaritmisuutensa takia tuottaa monille ylitsepääsemättömiä ongelmia ymmärtää dB-lukuarvoja. Esimerkkinä mainittakoon vaikka se, että miten ihmeessä 1 dB + 1 dB voi olla 4 dB, mutta vastaavasti 100 dB + 100 dB vain 103 dB?Myös laskentatulos 40 dB + 50 dB = 50 dB voi olla vaikeasti ymmärrettävä tosiasia. Ymmärrystä ei helpota sekään tieto, että mitä tahansa suuretta voi ilmaista dB-lukuna, kunhan vain tietää vertailuarvon. Ilmassa eteneville äänille se vertailuarvo on pienin ihmiskorvan ääneksi aistima painevärähtely 20 µPa, mutta muissa väliaineissa kulkevalle äänelle se onkin 1 µPa. Tärinäarvoissa sovittu referenssi on kiihtyvyyksien osalta joko 1 µm/s² tai 10 µm/s², mutta yleensä yksinkertaisuuden vuoksi tärinäarvojen osalta puhutaan suoraan kiihtyvyysarvoista eikä sotketa sinne desibeliä.
Mittarit laskevat puolestamme paljon erilaisia suureita erilaisilla asetuksilla, kuten taajuuspainotuksilla tai aikapainotuksilla, joten niiden tarkoitusta ja merkitystä mittaustulosten arvioinnissa pitää aina pohdiskella. Koska mittarit pyritään tekemään kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin soveltuvaksi, niiden antamasta tietomäärästä mittaajan olisi löydettävä juuri se olennainen tieto, mitä hän kulloinkin tarvitsee. Käyttöohjeista toki kaikki tarvittava tieto löytyy, mutta monisatasivuiset opukset ovat lähes poikkeuksetta vain teknisiä selostuksia mittarin ominaisuuksista ja asetusvaihtoehdoista. Hyvin harvoin niistä löytyy täsmällinen ”tee-aina-näin”-käyttösovellus ja mittausohje, jota mittarin käyttäjä etsii.
Mittauksilla on aina jokin tarkoitus ja tavoite, minkä saavuttaminen edellyttää suunniteltua toimintaa. Yleisin tavoite on selvittää, onko mittauskohteessa vallitseva tilanne asetettujen rajojen sisällä.
Mittarin näyttämä lukuarvo ei itsestään kerro mitään, joten mittaajan selostus mittausarvoista ja niiden merkityksestä on välttämätön lisädokumentti, jonka perusteella vasta voidaan päätellä, mitä tulos tarkoittaa. Yksittäinen mittauskin on vain sen mittaushetken tilannekuva, johon voi sisältyä merkittäviä epävarmuuksia ja poikkeamia ”normaalista” tilanteesta. Epävarmuutta voi aina pienentää tekemällä toistoja, jolloin tulosten vaihteluväli alkaa hahmottua.
Mittaustilanteen ”normaalisuus” asettaa haastetta mittaajalle. Mittaajalla on suuri vastuu todentaa mittausten oikeellisuus, koska vain hänellä voi olla tieto siitä, mitä mittauksen aikana on tapahtunut. Jos mittaaja vain lukee mittaria huomioimatta mittaustilannetta ja kirjaamatta näitä ympäristötietoja muistiin, mittaustulos mitätöityy.
Mittausosaaminen perustuu mittarin hallintaan ja tietoon mitattavasta ilmiöstä. Suuri rooli osaamisessa on myös kokemuksella. Mitä enemmän mittauksia teet, sen varmemmin pystyt toimimaan todellisissa mittaustilanteissa. Kun tiedät mitä ja miten mittaat sekä tunnet mittarisi ominaisuudet, pystyt huomioimaan epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Kun tämän lisäksi osaat dokumentoida tekemäsi mittaukset, pystyt samalla osoittamaan, että tulokset ovat uskottavia ja ne antavat vastauksen tavoitteena annettuun kysymykseen.
Osaaminen perustuu opittuun tietoon ja opitulla tavalla tekemisestä saatu kokemus vahvistaa osaamista. Tälle perustalle olemme rakentaneet ääniympäristöjen sekä melu- ja tärinäaltistumisen mittaajille kohdennetun koulutustarjontamme. Mittarien käyttökoulutuksissa korostuu edustamamme mittalaitteet, mutta sama osaaminen on käytettävissä myös muiden merkkisten mittalaitteiden haltijoille. Mittausmenetelmäkoulutuksemme on suunniteltu yleispäteviksi ja sopivat kaikille mittaustarpeesta ja käytettävästä mittalaitteesta riippumatta. Järjestämme myös yrityskohtaisia, tiettyyn mittaustarpeeseen räätälöityjä koulutuksia.
Seuraa koulutustarjontaamme ja siihen liittyvää viestintää. Koulutuksemme soveltuvat kaikille, joten tervetuloa mukaan!