Teollisuuden työympäristöissä kaikki aikaisemmat meluntorjunnalliset lähestymistavat ja työturvallisuuslainsäädäntökin ovat keskittyneet siihen, että joku tai jokin, yleensä työnantaja, on syypää melun tuottamiseen, ja siten velvollinen poistamaan melun tai vähintäänkin sen aiheuttamat haitat. Hankaluus tässä on ollut se, että itse melun synnyttyä siihen ei juurikaan pysty enää vaikuttamaan eikä syyllisen tuomitseminenkaan asiaa paranna. Melusta tulee näin ongelmien syy ja se voi jatkaa vaikuttamistaan ilman seurauksia.
Ratkaisukeskeisyydestä löytyy juurisyyn etsimisen rakenne. Uusi lähestymistapa tekee näkyväksi sen, että työpaikan ääniympäristölle voidaan asettaa tavoitteet, joita kohti halutaan yhteistoiminnassa edetä kaikkien työpaikan toimijoiden kanssa. Kun kaikki katsovat samaan tavoitteelliseen päämäärään, on paljon helpompi etsiä syitä ja esteitä, miksi tavoitteeseen ei päästä. Esteiden raivaaminen johtaa meidät vähitellen aina vain lähemmäs tavoitetta.
Kun yhteinen tekemisen meininki löytyy, meluntorjuntaesteiden raivaaminen lähtee liikkeelle tästä hankeraportissa esitetystä ajatuksesta: ”Kun tilan meluntorjuntaa lähdetään suunnittelemaan, täytyy ensin selvittää melun lähteet, melulle altistuminen ja mitata melutasot mielellään taajuusanalyyseinä.” Tämä selvittäminen on siis ennen kaikkea ratkaisun etsimisen seuraus, eikä syy työsuojelun toimintaohjelmaan kirjatusta aloittamista vaille valmiista kehittämisprojektista. Tästä oivalluksesta saadaan myös melun mittaamisesta ja altistumisten selvittämisestä syiden etsimistä ja tavoitteellisen toiminnan seuraus.
Meluannosmittarin uudet ominaisuudet
Uudet meluannosmittarit ovat nykyisin jo paljon enemmän kuin vain mittarinäyttöjä. Melun lähteet pystyy esimerkiksi tunnistamaan annosmittariin tallentuneesta aikahistoriasta. Tämä ominaisuus on jo pitkään ollut vakio-ominaisuus kaikissa annosmittareissa. Ongelmana on ehkä ollut se, että datasta on joskus varsin vaikeaa poimia niiden tapahtumien melutasotiedot, joita tarvittaisiin meluntorjunnan mahdollisuuksien lähtötietoina.
Monipuolisin annosmittauskokonaisuus, jonka tiedän, on Larson Davis Spartan 730 ja sen tuottaman datan hallintaohjelma G4 LD Utility. Kokoonpanon ytimessä on langaton mittausten seuranta ja datan siirto esimerkiksi kännykän avulla. Mittari pitää sisällään myös liikeanturin, joka tunnistaa, onko mittari ollut koko päivän liikkeellä vai onko se jossain välissä unohtunut pitkiksi ajoiksi jonnekin pukukaappiin. Tämä liikeanturi tunnistaa myös esimerkiksi mittarin putoamisen tai siihen kohdistuvan iskun, mikä yleensä aiheuttaa suuren kiihtyvyyden ja kolahdusäänipiikin. Mittariin kirjautuu tällaiset meluannokseen liittymättömät hetket ja niiden aikaiset melupiikit poistuvat lopputuloksesta automaattisesti. Jos melutasohistoriasta erotettavien melutapahtumien tunnistaminen tuntuu liian hankalalta, on tähän mittariin saatavissa myös äänitason nousuhetkeen liittyvä lyhyt ääninäytteen tallennus melun syyn tunnistamiseksi. Näiden tapahtumajaksojen äänitasoja ja lähdeääniä on sitten helppo tarkastella G4-ohjelman toiminnoilla ilman että tulosta tarvitsee mitenkään itse muokata tai pyörittää logaritmikaavoja taulukkolaskennassa.
Annosmittaus syiden etsinnässä
Syiden etsintään ja melualtistumisen suuruuteen liittyviä apuvälineitä on tässä Spartan-mittarissa muitakin, kuten lisäominaisuutena hankittava oktaavikaista-analyysi. Kätevin uusi ominaisuus, jota en muista annosmittareista ole tavannut, on kuitenkin asetusarvona säädettävä työvuoron kestoaika -määrite (Shift Time). Jos työpaikalla tehdään epätyypillistä työpäivää, mittariin voi asettaa normaalista kahdeksasta tunnista poikkeavan keston ja siten sillä on riittävät tiedot oikaista altistumistaso normipäivän mitalle, johon kaikki toiminta-arvot ja raja-arvot perustuvat. Mittarin kätevyyttä lisää myös se, että samalla kerralla saat tarpeen mukaan talteen jopa neljän mittarillisen verran valmiiksi pureskeltua dataa erilaisilla asetuksilla, esimerkiksi työpäivän pituuksille 8 tuntia, 6 tuntia, 10 tuntia tai 12 tuntia, ihan miten haluat tai tarvitset. Keskeistä tälle määritteelle on se, että mittaustulos saadaan vajaamittaisestakin mittausjaksosta 8 tunnin päiväaltistustasona. Tällöin vain katsotaan tulosriviä Projected LEX,8h (suomennos: Ennakoiva LEX,8h) tai P.LEX,8h. (E.LEX,8h), joka ennakoivasti olettaa, että mittauksen ulkopuolinen työaika on meluiltaan samanlaista kuin mitattu aika. Jos taas kaikki päivän melutyöt ovat sisältyneet mittausaikaan ja loput työajasta oletetaan olevan täysin hiljaista, silloin on syytä katsoa lukemaa LEX,8h. Nämä tulosrivit ovat kaikilla, maksimissan neljällä erilaisella annosmittariasetuksella luettavissa jokaisen mittauksen mittaustiedostosta ja tulosraportista.
Annosmittaus seurauksien vähentämisessä
Kun meluntorjunnan esteiden etsintää vielä tehdään ja työpaikan ääniympäristöä muokataan, ei sovi unohtaa kuulonsuojausta. Sopivan tasoisen ja erityisesti riittävän suojauksen arvioimiseksi Spartan mittari antaa taas hyvää apua. Mittari tallettaa mittaushistoriatietoihinsa A-painotetun äänitason rinnalle aina myös samanaikaisen C-painotetun äänitason. Tätä C-painotettua arvoa voi hyödyntää, kun siitä vähennetään käytössä olevan kuulonsuojaimen käyttöohjeessa ja esitemateriaaleissa ilmoitettu SNR-arvo. Tällöin lopputulokseksi saadaan arvio korvaan kohdistuvasta melutasosta. Jos tarve on selvittää, kuinka paljon altistumisen taso laskee tapauksissa, joissa kuulonsuojainta ei käytetäkään koko aikaa, päästään G4-ohjelmassa mittausdataa muokkaamaan niin, että kuulonsuojainten käytön aikaiset melut voidaan asettaa pienemmiksi ja katsoa, miltä tulos sen jälkeen näyttää. Kaikki nämä ohjelmalla tehdyt muokkaukset ovat aina peruttavissa tai säädettävissä, eikä alkuperäistä mittausdataa muuteta. Mittausraporttikin voidaan tulostaa niin, että molemmat tulokset ovat katsottavana, eli alkuperäinen mittaustulos ja muokattu tulos näkyvät samalla raportilla.
Pienellä perehdytyksellä pääsee jo pitkälle meluntorjunnan syiden ja seurauksien etsinnässä. Melualtistumisen mittaamisesta ja tulosten arvioinnista saat lisätietoa kursseiltamme.
