Leikattava alue on iso mökkipihan ruohoalue, joten päällä istuttava malli olisi ihanteellinen, mutta liikunnan kannalta halusin kävelytettävän itsevetävän mallin. Seuraava kriteerini oli leikkuuleveys, jonka osalta päädyin siihen, että tärkeintä on sen ylittävän 40 cm. Näin melulle ja tärinälle altistuminen jäisi mahdollisimman pieneksi.
Kynnyskysymykseksi nousivat melu- ja tärinäasiat, joista en saanut selvää. Kunnollisia tietoja löytyy yleensä vain käyttöohjeesta, joita kaikista myynnissä olevista koneista ei ole edes tarjolla. Näistä tiedoista löytyy yleensä kolme erilaista lukemaa:
- Mitattu äänenpainetaso käyttäjän paikalla ”LpA”
- Mitattu äänitehotaso ”L’WA”
- Taattu äänitehotaso ”LWA”
Käytännössä kuluttajan kannalta vertailu pitäisi tehdä tämän taatun äänitehoarvon ”LWA” perusteella, joka pienen otoksen perusteella näytti olevan kautta linjan kaikissa koneissa sama 96 dB.
Luvut ”LpA” ja ”L’WA” ovat kuitenkin ne kiinnostavimmat tässä tapauksessa, ja niihin kumpaankin liittyy vielä omat epävarmuustekijänsä, eli ns. K-tekijät. Kun mitattuun arvoon lisää K-tekijän arvon ja pyöristää lukeman lähimpään ylempään kokonaislukuun, pitäisi lopputuloksena saada taattu arvo ”LWA”.
Hämmennys alkoi nostaa päätään. Mitattu äänitehon arvo ”L’WA” oli eräässäkin tapauksessa 90,1 dB ja sillä K-tekijä 1,8 dB, jolloin taatun arvon pitäisi olla jotain 92 dB tienoilla. Toisessa koneessa ”L’WA” oli 93,61 dB ja K-tekijä 1,4 dB, joista päädytään järkevällä desimaalitarkkuudella ”LWA”-arvoon 95 dB. Ilmoitettu taattu ääniteho oli kuitenkin molemmilla 96 dB. Mikä arvo on nyt se, jota voi hyvällä omallatunnolla käyttää? Ilmeisesti se on sitten mitattu äänenpainetaso ”LpA”, joka ensimmäisessä esimerkkikoneessa oli 81,1 dB ja sillä K-tekijä 3 dB ja toisessa 82,10 dB, jonka K-tekijä oli 2,5 dB. Kumpi näistä laitteista olisi parempi valinta, kun taattu ”LpA”-arvo on noiden lukujen perusteella molemmilla 85 dB?
Miten voi olla niin, että vaikka mitatut arvot vaihtelevat, taattu arvo pysyy samana? Yksi vastaus löytynee valmistajan varovaisuudesta sekä toisaalta lainsäätäjän/markkinavalvojan vaatimuksista. Kun ulkona käytettäville koneille on säädetty ”sallittu äänitehotaso LWA (dB/1 pW)”, joka esimerkiksi alle 50 cm leikkuuleveyden omaaville ruohonleikkureille on 96 dB, pyritään siihen, että ilmoitetaan arvo, joka ei varmasti ylity. Näin päädytään tilanteeseen, jossa vaikka mittaustulos näyttäisi mitä, ilmoitetaan taattuna arvona laitetyypille asetettu maksimiarvo. Samaa logiikkaa näkyy esiintyvän myös muissa konetyypeissä.
Vaaditun merkinnän perimmäinen tarkoitus pääsee tässä unohtumaan ja ehkä siksi niitä arvoja ei juuri missään esitteessä enää ole näkynyt, valitettavasti. Viimeisenä vaihtoehtona olisi yrittää itse tehdä valitsemalleen laitteelle arvojen määritys, jolloin saa mitä tilaa. Toki myyjätkin voisivat tehdä omia testauksia ja saada samalla itsekin käsityksen myymiensä koneiden todellisista päästöarvoista. Ei se niin kovin vaikeaa ole, kun on vain sopiva mittari ja osaava mittaaja.
Kaikkien välivaiheiden jälkeen en ostanut leikkuria netistä, vaan päädyin ottamaan vastaan naapurin tarjoaman vanhan, mutta epäkuntoisen Partner-leikkurin ja kunnostin sen. Tarvittiin vain öljyn, tulpan ja ilmansuodattimen vaihdot sekä terän teroitus ja poikki menneen vetovaijerin uusinta. Tämänkin koneen kyljessä on tuttu melupäästömerkintä LWA 96 dB.
Mitkä ne merkitsevät arvot sitten ovat? Voimme selvittää asiaa seuraavalla Käsi- ja kehotärinämittausten perusteet -kurssilla, jonka järjestämme Teams-webinaarina 4.-5.10.2022 ja Melupäästön ja äänitehon kenttämittaukset -kurssilla, joka on vuorossa 1.-2.11.2022. Kuulovaurioita aiheuttavaan meluun perehdymme siinä välissä Melualtistumisen mittaus ja arviointi -kurssilla, joka pidetään 20.-21.10.2022. Seuraa kurssitarjontaamme: https://www.mip.fi/fi/tuotteet/koulutus/avoimet-koulutukset
