Olen nyt jo kolmatta vuotta saanut osa-aikaisena eläkeläisenä työskennellä etänä tässä pienessä, mutta tehokkaassa organisaatiossa. Vaikken ole työasioissa fyysisesti juurikaan kotitoimistohuonetta kauempana käynyt, sähköiset viestintävälineet ovat auttaneet pysymään varsin hyvin ajan tasalla.
Suurin uutinen akustiikan mittalaitteiden osalta oli kahden suuren valmistajan syventynyt yhteistyö ja fuusioituminen. Japanilainen Rion ja norjalainen Norsonic näkivät potentiaalin, josta tämä kahden johtavan toimijan yhdistyminen tuonee jatkossa paljon uusia innovaatioita. Näiltä valmistajilta on esimerkiksi puuttunut selkeä työhygieeninen laitekanta, mutta uusia tuotelanseerauksia on odotettavissa ainakin melualtistumisen mittaamiseen Rion-tuotemerkillä. Norsonic kykenee nyt täysillä panostamaan omiin akustiikan mittalaitteisiinsa ja ohjelmistoihin, joissa he ovat jo varsin vahva toimija. Kummallakin valmistajalla johtojen vähentäminen, eli langattomuus ja etätoimintojen kehittäminen näyttäisi olevan tähtäimessä.
Kiinnostavin laitekehitys on kuitenkin nähty äänen lähikentästä mitattavan hiukkasnopeuden mittalaitteissa. Se on aluetta, jossa tavanomainen mikrofonitekniikka ei toimi luotettavasti. Äänen intensiteettisondilla lähikenttää on toki voitu mitata, kun on selvitetty melun lähteen ominaisuuksia, mutta tarkan melulähdekartan saaminen intensiteettimittauksella tarvitsee kohtuuttoman pitkän mittausajan. Microflown ideana on seurata anturin liikettä ja rekisteröidä nopean pyyhkäisymittauksen mittaustulokset ja anturin paikkakoordinaatit reaaliaikaisesti, jolloin lähteen melun hotspotit saadaan näytölle välittömästi pyyhkäisyn päätyttyä. Tätä anturin paikkaseurantaa on onnistuttu parantamaan huomattavasti Microflow Scan & Paint 2 -sondissa, jossa käytetään paikkaseurantaan infrapunasädettä, jolloin valaistus tai heijastukset eivät pysty niin helposti sotkemaan tuloksen tulkintaa. Tämä menetelmä on alun perin kehitetty äänivuotojen paikantamiseen, mutta kehitystyön edetessä se alkaa soveltua myös äänitehon mittaukseen, vaikkakaan varsinaisiin standardin mukaisiin melupäästömittauksiin sitä ei ole vielä hyväksytty. Kriittinen lukija toki sanoo, että onhan akustisia kameroita ollut olemassa jo kauan, jossa melulähdepisteet näkyvät myös välittömästi ja melun värikartta syntyy ilman viivettä. On tietysti selvää, että kaukokentässä mitattu äänipiste on resoluutioltaan aina vähän epätarkka ja kaikuäänistä aiheutuvat häiriöt heikentävät tulosta melkoisesti. Meluntorjunnan kannalta on aina paras mennä sinne, missä ääni syntyy, eli lähikenttään, eikä vain katsella tilannetta kaukaa.
Amerikkalainen yhteistyökumppanimme Larson Davis uutisoi tuovansa työhygienian alalle uutuuden. Spartan 730 meluannosmittari saa rinnalleen uuden Spartan 821 äänitasomittarin, jota en vielä ole päässyt hypistelemään. Mitään mullistavaa uutta se ei varsinaisesti tuo mittauksiin, mutta perusidea on tässäkin uutuudessa käyttää mahdollisimman vähän johtoja. Spartan 730:stä tuttu langaton lataus esimerkiksi on myös tässä mittarissa perusominaisuus sekä liitettävyys G4 LD Utility ohjelmaan. Ennakkotietojen mukaan tarkalle työpaikkamelun analysoijalle ollaan tuomassa myös ominaisuutta, jolla voidaan tallentaa äänitasohistoria 0,1 sekunnin resoluutiolla dynamiikka-alueella 14–140 dB(A). Spartan annosmittareista tutuksi tulleet LD Atlas ja G4 LD Utility sovellukset ovat myös olleet jatkuvan kehittämisen alla ja erityisesti käyttäjäkokemusta on pyritty parantamaan niin melu- kuin tärinäaltistumisenkin tulosten käsittelyyn.
Anturiteknologiassa merkittävimmät uutuudet ovat tulleet Tanskasta. Mikrofonien kolhujen kestävyys on kautta aikain ollut ongelma, mutta nyt on saatavissa putoamisenkin kestävä mikrofoni + esivahvistin-paketti GRAS 146AE. Tämän anturikokonaisuuden suojausluokitukseksi on merkitty IP67, joten aika pahoihin paikkoihin sen voi viedä. Uutta innovaatiota edustaa myös ilman kalibraattoria tarkistettavat mikrofoni-esivahvistinsetit GRAS 246AE ja GRAS 246AO.
Näistä antureista päästäänkin suoraan ehkä suurimpaan uutiseen itse MIP Electronicista. Saimme tänä vuonna edustettavaksemme äänianalysoinnin huippulaitteet Audio Precisionilta. Nuo etäkalibroitavat GRAS-anturit ovat suoraan liitettävissä Audio Precision-analysaattoreihin, joissa on elektronisia anturitietoja käsittelevä ominaisuus (TEDS) ja CCP-teknologian mukainen syöttövirtasisäänmeno. Analysaattorin käyttö ja sovellusohjelmointi helpottuu nyt entisestäänkin, kun esivahvistimeen ei tarvitse erikseen järjestää virtasyöttöä eikä mikrofonin tarkistamiseen tarvita kalibraattoria.
Omalta kohdaltani vuosi on sujunut mukavasti. Etäkoulutukset ovat onnistuneet hienosti ja palaute niistä on ollut erittäin positiivista. Kehitystyötä olen lisäksi voinut tehdä MIP-kalibrointien ohjeistamisessa ja mittausten menetelmäopastuksissa. Työn alla on myös työhygieniasta kiinnostuneille tarkoitettu ISO 9612:2009 melualtistumisen arvioinnin Excel-taulukosto, johon sisältyy myös standardissa mainittujen mittausstrategioiden suomenkieliset soveltamisohjeet sekä epävarmuuslaskennat. Toinen puhdetyönä tekemäni Excel-sovellus on kuulontutkijoille suunnattu standardin ISO 1999:2013 mukaisen kuuloennusteen laadinta ja siihen liittyen altistuneen henkilön työaltistuksen historiasta saatavan keskimääräisen altistumistason laskenta. Näitä ei vielä ole kenellekään asiakkaistamme tarjottu, mutta kiinnostuksella odota, olisiko noille muutakin kiinnostusta ja käyttöä kuin vain oma ajanvietteeni.
