• Kirjaudu sisään
  • Kirjaudu ulos
article
stdClass Object ( [image_intro] => images/kopina-ja-napinat.png [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

Rakennusten ääniin liittyvät vaatimukset ovat tiukentuneet ja rakentamisen laadusta puhutaan paljon. Kun muutin seitsemän vuotta sitten omakotitalosta uutuuttaan hohtavaan kerrostaloasuntoon, aloin miettiä, onko tämän talon äänimaisema talon vika vai ominaisuus?

Tässä meidän taloyhtiössämme talon ominaisuudeksi voisi sanoa sen, että äänimaisema on varsin tyhjä. Naapureitten suunnasta tai ulkoa päin ei seinien läpi kuulu juurikaan mitään. Kun oikein kuuntelen, niin tuntuupa ilmastoinnin kohina kuitenkin kovalta. Jääkaapin kompressorin ääneenkin tulee kiinnitettyä kohtuuttoman paljon huomiota. Vanhassa rintamamiestalossa asuessani tällaista en muista kokeneeni.

Korona-ajan perheitten välinen kontaktittomuus ja runsastunut kotoilu on kääntänyt ajatukset hyvästä äänimaisemaominaisuudesta rakennusteknisten vikojen etsimiseksi.

Talot pyritään nykyisin tekemään varsin äänettömiksi, mutta rakentamiseen liittyviä vikoja on kuitenkin usein uusissakin rakennuksissa. Hyvä suunnittelu toki auttaa, mutta toteutus voi tuoda mukanaan yllätyksiä, jos suunnittelun tavoitteita ei todenneta ajoissa. Nyt esimerkiksi haluaisin tietää, onko minulla vain mielikuva äänieristävyyksien kunnollisuudesta, kun minkäänlaisia mittaustuloksia en ole asiasta nähnyt? Onkohan sittenkin ilmastoinnin kohina liiallista? Ehkä äänettömyyden harha onkin teknisten äänien peittovaikutusta?

Uudet rakennusakustiikan kenttämittausstandardit on saatu voimaan vuoden 2021 aikana. Mukaan on tullut tarkkuutta lisääviä täsmennyksiä teknisen tarkkuuden standardisarjaan ja toisaalta vähän yksinkertaistettuja toimintamalleja kartoitustarkkuuden standardiin. Eniten minua on miellyttänyt tämä viimeksi mainittu, koska siihen on saatu kaikki rakennusakustiset mittaukset mahdutettua yhteen ja samaan standardiin. Käsivaramittaukset on nyt myös otettu hyväksytyksi tavaksi toteuttaa mittauksia, kun sen tekee oikein. Uutena tapana askeläänimittauksiin on saatu pallonpompottelukin, kun sen tekee standardin kuvaamalla tavalla tietynlaisella kumipallolla.

Kerron mielelläni havainnoistani lisää avoimessa koulutuksessamme, joka järjestetään etäyhteyksien kautta 29. – 30.3.2022. Tervetuloa mukaan!

Tutustu koulutukseen tästä!

Blogin kirjoittaja Tapani Ollila on MIP Electronics Oy:n Senior Advisor, melun mittaamisen kokenut asiantuntija ja altistumisen arvoinnin ykkösnimi.

Saat kauttamme myös räätälöidyt koulutukset!

Kysy lisää: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai p. 050 571 2344

Tarvitsetko lisää tietoa?

050 571 2344 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Viesti
Vaadittu tieto
Nimi
Vaadittu tieto

Organisaatio
Invalid Input

Sähköposti
Kirjoitathan sähköpostin oikeassa, validissa muodossa

Email
Invalid Input

Puhelinnumero
Invalid Input

Evästeet sivuillamme

Sivustomme käyttää evästeitä. "Hyväksyn evästeet” -nappia painamalla hyväksyt evästeiden käytön. Osa evästeistä on välttämättömiä sivuston toiminnan kannalta, kun taas toiset auttavat meitä parantamaan tätä sivustoa ja käyttökokemusta (seurantaevästeet). Huomioithan, että evästeiden kieltäminen voi vaikuttaa sivuston toimivuuteen.