Blogi - MIP Electronics Oy
  • Kirjaudu sisään
  • Kirjaudu ulos
category

Kunnostin 20-vuotiaan itsevetävän polttomoottorileikkurin ja aloin päristellä saman tien. Sitten välähti, että pitää lukea ensin käyttöohje. Minua kiinnosti erityisesti ilmoitetut melu- ja tärinäarvot, jotka voisin käytössäni olevilla mittareilla todentaa. Vuosien saatossa käyttöohje oli kuitenkin hukkunut. Äänitehosta löytyi sentään koneen kotelosta arvokyltti LWA 96 dB, joten siinä on ensimmäinen vertailuarvo. Tarkempia tietoja koneominaisuuksista en löytänyt, mutta hyvin samanlaisia koneita näkyy edelleen olevan myynnissä ja parin sellaisen käyttöohjeista löytyi lisää vertailuarvoja.

Vertailuarvot käyttöohjeesta

Vastaavalla leikkuuleveydellä ja moottoriteholla näyttää olevan hyvin yleistä, että taattu ja ilmoitettu äänitehoarvo on 96 dB. Tämän tiedon perusteella ei melun kannalta ole kehitystä tapahtunut ainakaan 20 vuoteen. Tuotetietoruudusta löytyi myös käyttäjään kohdistuva äänenpainetaso LpA 83 dB. Käsiin kohdistuvan tärinänkin arvo 4,9 m/s² löytyi käyttöohjeesta. Pitihän nämä nyt testata, vieläkö vanha kone on uuden veroinen.

Ääniteho kotikonstein

Ensin äänitehon todentamiseksi virittelin pari äänitasomittaria ja muutaman meluannosmittarin runsaan metrin päähän eri puolille konetta. Mittauspisteet olivat jokseenkin 1,6 metrin säteisen kuvitteellisen puolipallon pinnalla, jonka pinta-alaksi laskin 16 m². Sitten vain kone käyntiin ja äänenpaineita mittaamaan. Mittareiden näyttämistä laskin äänenpainetasojen keskiäänitasoksi 86 dB. Näistä laskin sitten äänitehoksi 98 dB, mikä ei niin kovin paha ole, kun ottaa huomioon koneen iän. Naapurisovun takia tuokin voi olla vähän liikaa, jos korkean UV-indeksin takia vältän päiväpäristelyä ja jatkan ajoa yömyöhälle. Järvimaisemassa olisi naapurin oltava ainakin kilometrin päässä, jotta tuon leikkurin ääni ei kantautuisi naapurin pihaan yli 30 dB äänitasolla.

Mittaustieto käyttöolosuhteista

Sitten varustin itseni kolmella meluannosmittarilla ja yhdellä käsitärinämittarilla ja ryhdyin koehenkilöksi. Kohdenurmialue sijaitsee järven rannassa jyrkähkön mäkitien alapäässä. Ensin rymistelin soratiepätkän koneen ollessa pois päältä ja sitten käynnistyksen jälkeen alas kivistä mäkeä veto pois ja sitten veto päällä kumpuilevaa pihaa pitkin poikin. Nurmi oli sateiden takia päässyt vähän villiksi, joten kone joutui tosi koitokseen. Väliin tuli vähän rytinää kiviin, jotka viheliäinen metsäkone oli pihan läpi kulkiessaan nostanut nurmen alta näkyviin. Sitten takaisin mäkeä ylös ja siihen se bensa sitten loppuikin.

Ääntä syntyy koneen käydessä

Käyttämäni meluannosmittarit olivat vanha kunnon LD Spark 706RC, monipuolinen LD Spartan 730 ja uusin tulokas Rion NB-14. Kaikista mittareista sain aikahistoriatiedot, joista pystyin poimimaan eri tilanteiden keskiäänitasot. Mittareitten antamat lukemat olivat lähes yhtenevät. Siirtymätaipaleen räminät olivat 75 dB, nurmenajo 88 dB, seitsemän sekunnin kivien kolistelu tuotti 95 dB ja lopulta seisahtuneen koneen siirtokuljetus nurmea pitkin 65 dB. Koko setti kesti noin 40 minuuttia ja keskiäänitasoksi sain kaikilla mittareilla 86 dB. Tuokin arvo on aika paljon suurempi kuin ilmoitettu arvo, sillä mukana on vähän myös standardiolosuhteista poikkeavaa kivikolinaa. Onneksi eivät olleet isoja, jotta teräakseli pysyi vielä suorana.

Tärinää kädensijasta

Tärinäanturin olin sitonut tarranauhan avulla vetoaisaan ja mittarin laitoin käsivarsipussiin ranteeni yläpuolelle. Pahin tärinä 6 m/s² tuli soratiepätkällä, kun rämistelin reipasta kävelyvauhtia koneen ollessa poissa päältä. Nurmenajossa tärinä 4,4 m/s² ei juurikaan muuttunut koneen käydessä, eikä kivikolinat erottuneet aikahistoriasta juuri ollenkaan. Tärinä jäi siis jopa alemmaksi, kuin nykykoneiden käyttöohjeessa sanotaan.

Yhteenveto

Kunnostettu leikkurini ei kaikilta osin ole uudenveroinen, eikä se enää siltä näytäkään. En kuitenkaan tyydy tähän, vaan haluan tarkastella asiaa myös altistumisriskin kannalta. Saadut mittaustulokset on siis vielä muunnettava altistumistiedoiksi, jotta koneen turvallinen käyttöaika selviää tai toisaalta kahdeksan tunnin normipäivään verrattava altistuminen voidaan määrittää työmeluasetuksen VNA 85/2006 mukaisesti. Keskiäänitasolla LAeq,40min 86 dB 40 minuutin käyttöjakso tuottaa melualtistumiseksi LEX,8h 76 dB ja kiihtyvyysarvolla arms,40min 4,4 m/s² saadaan käsitärinäaltistukseksi A(8h) 1,2 m/s². Nämä arvot jäävät reilusti alle toiminta-arvojen. Myös huippupainetason maksimi LCpeak 120 dB (=20 Pa) jäi selkeästi alle alemman toiminta-arvon 135 dB (=112 Pa). Saadut mittaustulokset tarkoittavat kuitenkin sitä, että nurmenajojaksot saisivat olla päivässä korkeintaan 2 tuntia 40 minuuttia, jotta tärinäaltistus pysyisi alle toiminta-arvon rajan. Melun takia nurmenajoa voisi jatkaa kuusikin tuntia, ilman että ylempi toiminta-arvo 85 dB ylittyisi, mutta alempi toiminta-arvo 80 dB tulee vastaan jo kahden tunnin kohdalla.

Päätelmät

Vielä olisi hyvä arvioida tulosten epävarmuutta, joka tällaisissa mittauksissa on tyypillisesti ainakin 3 dB-yksikön verran. Tarkempi laskenta vaatisi vähän lisää dataa, mutta kun tämä tyyppiepävarmuus huomioidaan, niin turvarajat puolittuvat. Jos siis pysyn alle tunnin aikarajassa, en välttämättä tarvitse suojaimia, mutta annan kuitenkin korville vähän armoa suojaamalla kuuloni, jotta korvissa ei kohisisi moottorisurina koko loppuiltaa.

Lisätietoa

Katso meluannosmittarimme

https://www.mip.fi/fi/tuotteet/melu-ja-aani/meluannosmittarit

Ja tärinäaltistusanalysaattorimme

https://www.mip.fi/fi/asiakasratkaisut/tyoesuojelu/taerinaelle-altistuminen

Melu- ja tärinäturvallista kesää.

Julkaisut

Tarvitsetko lisää tietoa?

050 571 2344 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Viesti
Vaadittu tieto
Nimi
Vaadittu tieto

Organisaatio
Invalid Input

Sähköposti
Kirjoitathan sähköpostin oikeassa, validissa muodossa

Email
Invalid Input

Puhelinnumero
Invalid Input