FI / Sovellukset / Värähtely / Käsi- ja kehotärinä
Käsi- ja kehotärinä

Asetus velvoittaa

27. tammikuuta 2005 voimaan astunut Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta velvoittaa työnantajia selvittämään työntekijöiden mahdollinen altistuminen tarinälle ja sen mukaisesti tunnistettava tärinää aiheuttavat tekijät. Työntekijöiden altistumista tärinälle voidaan arvioida esimerkiksi työkoneiden valmistajien ilmoittamien tärinäarvojen perusteella. Tässä arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös työkoneiden kunto. Työntekijöiden altistumisesta tärinälle saadaan tarkempia tuloksia tekemällä asianmukaiset mittaukset.

Työntekijät voivat altistua käsi- ja kehotärinälle. Käsitärinää aiheuttavat yleisimmin käsityökalut, kuten sahat ja porat. Nämä työkalut tuottavat yleisesti korkeita tärinäarvoja ja ne voivat aiheuttaa muun muassa tunnottomuutta, kipua ja pistelyä. Näistä oireista johtuen työntekijän kyky suorittaa tarkkoja työtehtäviä voi huonontua. Valtioneuvoston asetuksessa käsitärinäaltistuksen raja-arvoksi on annettu kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna 5 m/s² ja toiminta-arvoksi 2,5 m/s².

Kehotärinälle altistuvat yleisimmin työntekijät, jotka käyttävät raskaita työkoneita, materiaalihallinta- ja kuljetusvälineitä. Lisäksi työntekijät, joiden työpisteet ovat lähellä kovaa pyöriviä ja junttaavia työkoneita, voivat altistua kehotärinälle. Kehotärinäaltistuksella voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa vaurioita selkärankaan, joka ilmenee alaselän kipuina tai selän, niskan ja hartioiden tuntohäiriöinä. Kehotärinäaltistus on vaarallisinta alhaisilla taajuuksilla eli noin 0,2 - 8 Hz taajuuksilla. Valtioneuvoston asetuksessa kehotärinäaltistuksen raja-arvoksi on annettu kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna 1,15 m/s² ja toiminta-arvoksi 0,5 m/s².

Lisätietoja löytyy seuraavista dokumenteista:

Tietokortti 20: Käsiin kohdistuva tärinä, TTL

Tietokortti 7: Tärinän haittavaikutukset, TTL

Tärinä ja sen torjunta työssä, Työsuojeluhallinto

Koneiden tärinätasoja

Käsi- ja kehotärinän mittaaminen

Käsi- ja kehotärinämittauksissa käytetään yleisesti kolmiakselisia kiihtyvyysantureita. Käsitärinämittauksissa pienikokoinen kolmiakselinen kiihtyvyysanturi kiinnitetään työkaluun kiinnitystä varten suunnitellulla adapterilla. Toinen vaihtoehto on käyttää hanskoja joihin on integroitu kiihtyvyysanturi ja mittausten rekisteröintilaite.

Kehotärinämittauksissa käytetään puolestaan niin sanottua istuintyynyä, jonka päällä työntekijä istuu tai seisoo riippuen siitä, mitä kautta tärinä välittyy kehoon. Istuintyyny sisältää kolmiakselisen kiihtyvyysanturin.

Mittauksia varten on saatavissa useita erilaisia mittauslaitteita.

Tarjoamistamme mittauslaitteista Larson Davis HVM100 -mittarilla käsi- ja kehotärinämittaukset onnistuvat erittäin helposti ja nopeasti. Blaze -ohjelmistolla mittauksista saadaan kätevästi tehtyä mittausraportit.

Uudenaikaisimmat mittauslaitteet eivät tarvitse mitään kaapelointia. CVK HealthVib WBV300/500 ja CVK HAV ovat esimerkkejä laitteista, jotka ovat erittäin helppokäyttöisiä ja luotettavia käyttää myös vähemmän mittauksia tehneiden taholta.Niiden etuna on myös se, että ne pystyvät näyttämään tärinän hetkellisiä arvoja suhteessa raja-arvoihin, eli eri väreillä kerrotaan meneekö hetkellinen tarina yli vai alle raja-arvon.

RION VM-54 on puolestaan hieman monipuolisempi laite, jolla tärinämittauksille voidaan suorittaa myös FFT-analyysi. Lisäksi mittalaitteeseen on saatavilla mittaustoiminto, jolla voidaan selvittää laivojen asuinkelpoisuutta ISO 6954 -standardin mukaisesti.

 

 

 

SINUS Soundbook mittauslaitteella puolestaan pystytään mittaamaan samanaikaisesti niin käsi- että kehotärinää kuin myös kahdella mikrofonilla työkoneen aiheuttamaa melua. Lisäksi mittalaitteella pystytään tekemään FFT -analyysejä yms.